How to fix a brokenheart when you don't have the tools for it?

Ajattele jos voisit säilyttää ikuisesti sen hetken kun tapaat jonkun ihanan ihmisen ja se vie jalat sun altas tai saat vihdoin kosketuksen ihastukseltasi? Jokasella varmaan on se tunne joskus elämässä ollut. Jos ei, ootte onnellisii.. Koska kun se loppuu, jäljelle jää vaan tyhjä tassu vailla vastarakkautta ja kysymykset vailla vastauksia. Teinkö jotain väärin? Olenko sittenkin hänen mielestään ruma? Olenko kyllästyttävä? Mikä sai hänet hylkäämään minut? Miksei hän enää koske minua samalla tavalla? Mikä on muuttunut? Kysymukset jatkuu aina vaan päässäsi etkä saa niihin koskaan vastausta, jos vaan olet tarpeeksi rohkea, uskallat kysyä asiasta... mutta onko vastaus sen arvonen? Pahin asia on ettet saa niitä kysymyksiä pois päästäsi, et pysty olla ajattelematta asiaa, varsinkaan jos asut sen kyseisen henkilön kanssa yhdessä. Entä jos se kyseinen ihminen on puhunut jopa kihloista, rakastumisesta, yhteenmuuttamisesta? Alkoholin vaikutuksen alaisena? Mikä tekee näistä asioista niin kauheita selvinpäin? Miksi edes välität? Koska olet rakastunut... tai rakastumassa. Mikä neuvoksi? En osaa vastata, varmaan Houdinikaan ei olis selvinny tästä lukosta, Einsteinilla ei löytyisi kaavaketta eikä Sherlockilla edes johtolankaa. Miksi juuri rakkaus on se maailman vaikein asia? Jos joku keskii siihen järkeenkäyvän vastauksen saa luvan tulla kertomaan mullekkin.

-Sara-